Raitista ilmaa

Ulkoilma tekee kyllä ihmeitä mielelle. Jos yhtään on huono päivä, nuutunut olo tai muuten jotenkin kumma olla, lähde ulos. Jos et jaksa liikkua niin mene vaikka istumaan hetkeksi portaille ja hengittele ulkoilmaa. Tokikaan ehkä saasteiden keskellä kaupungeissa ei se ilma ole niin raitista, mutta jos yhtään on mahdollisuutta lähteä lähemmäs luontoa niin ihan pieni hetki jo riittää parantamaan oloa.

Vuodenajalla tai säälläkään ei juuri ole väliä. Talvella on ainakin raittiustakuu ja kylmä ilma virkistää ja saa veren kiertämään. Syksyllä luonto on kaunis ja värikäs, ilmat viilenevät ja se tuntuu hyvältä kesän kuumuuden jälkeen, kun pystyy taas hengittämään keuhkot täyteen raikasta happea. Keväällä taas on ihanaa kun lumet sulavat ja maa näkyy. Paksuimmat vaatteet saa jättää kotiin ja olo tuntuu kevyemmältä, tuntuu helpolta lähteä ulos kun ei tarvitse pukea enää niin paksua kerrosta. Kesällä taas, piha on kuin toinen olohuone. Sen kuin astelet ulos ja sisään, siihen ei tarvitse tehdä minkäänlaista lähtörumbaa tai valmistautumista. Ja auringonpaiste, ai että miten mukavalta se tuntuu!

Parasta tietenkin on jos pääsee vaikkapa metsään tai muuten luontopolulle kävelylle. Vaikka miten kurja olo olisi, niin kun vain jaksat lähteä pienelle happihyppelylle, olosi kohenee varmasti. Joskus siihen toki vaaditaan pidempi kävely, mutta ihan tieteellinen faktahan on, että keho tuottaa endorfiineja kun liikkuu. Eikä todellakaan hikiliikuntaa tarvita, vain kevyttä kävelyä tai muuta mistä itse tykkää. Mutta metsässä on se ihana rauha ja hiljaisuus, jos tarvitsee taukoa kaikesta hälinästä, siksi se on parhaita paikkoja hengähtää.

Itselläni kaatuvat seinät päälle jos en muutamaan päivään käy ulkona tai liikkumassa. En ole kovin liikunnallinen ihminen ollut koskaan, mutta viime vuosina siitä on tullut yhä tärkeämpi osa-alue elämääni, ihan henkisestikin.

Ulkoilu on myös tärkeää lapselle. Meillä ei varsinkaan talvisin mennä joka arki-iltana ulos, koska lapsi ulkoilee jo hoidossa, mutta viikonloppuisin pyritään ulkoilemaan vähintään tunti päivässä, riippuen keleistä ja menoista. Kesäisin olemee ulkona useita tunteja jos siihen on mahdollisuus. Meillä on onneksi oma iso piha jossa poika tekee hommia isänsä kanssa tai muuten keksii puuhaa itselleen aika hyvin. Minä taas tykkään välillä lähteä pojan kanssa vaikkapa leikkipuistoon pyörällä. En oikein välitä pihatöistä, joten en juuri omassa pihassa keksi tekemistä, siksi seikkailemme vähän ympäriinsä välillä. Mutta kyllä vain uni ja ruoka maistuvat paremmin niin lapselle kuin itsellenikin ulkoilun jälkeen.

Nauttikaa nyt ainakin näistä ihanista, lämpöisistä, aurinkoisista keleistä ja keksikää paljon hyviä tai huonoja syitä mennä ulos!

Vanilla

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *